Kankaan Kaunis Katriina

Nyt ristinraitilla raidat surevat kankaan kaunista katriinaa
Ja juoruämmätkin myöntää etteivät yhtä kaunista nähdä saa
Hän nousi keväällä, kuihtui kesällä, kukki kunnekkas kutsui maa
Ja siksi surevat ristinraitilla kaikki kaunista katriinaa

Mut mistä kraatari mittaa ties kun saapui kylälle vieras mies
Joka suutaan vääntäen silmät käänsi kohti kaunista katriinaa
Sen silmät polttivat liikaakin, sai paulaan emäntä piikakin
Ei se muihin koskenut niin vain väänsi luokseen kaunista katriinaa

Ja lemmen hetkellä saapui kraatari aittaan katriinaa riiaamaan
Sai kuulla kuiskeen ei lukko auennut vieras kajosi katriinaan
No siitä kraatari raivopäinen jo lensi pyssyä noutamaan
Ja vaati vierasta maksuun tekonsa kun on koskenut katriinaan

Jo aukes ovi ja suuhun sen, niin haamu ilmestyi ihmisen
Tuli toinen rinnalle joutuisasti toinen toistansa kaulaten
Kun pyssy laukesi paukahtain jäi suuhun oven se vieras vain
Oli syynä kraatari kaikki tiesi suuri rakkaus katriinaan

Nyt vaasan linnassa istuu kraatari, muistaa kaunista katriinaa
Ja vieras jossakin maailmalla taas muita tyttöjä naurattaa
Nyt ristinraitilla raidat surevat kankaan kaunista katriinaa
Joka nousi keväällä, kuihtui kesällä, kukki kunnekkas kutsui maa