Ei rakkaus soita viuluaan
ei juota lemmenjuomaa
ei taivaan kuuta se anna
vaan enemmän

Eihän rakkaus yöstä voimaa saa
ei näytä paljasta pintaa
ei pöytään hunajaa kanna
vaan parempaa

Rakkaus on tuoksu vain
tai menneisyys
huokaus muistoille myös
Tulis

Laihan kahvin pöytään saan
Jonkun kanssa päivän lehden mä jaan
Mietin kuinka huominen
On kertausta päivien
Istun tässä pöydässä taas
Katson kun muut sauhuaa
Päivän tässä pöydässä taas yöksi saan

Lähdin tänne Helsinkiin
Mä uskoin etä minut huomattaisiin
Ja et

Laivarannan Anna soittaa viuluaan.
Hiiliprommun läpi paistaa kuu.
Lasti sammaltuu, ei miinu hintaan syö.
Ei leka rautaa lyö.

Jumalat on Jokijuuson hylänneet.
Lähteneet vain pois nuo paksut patruunat.
Jos anna lähtis pois, kai talvi kuolon tois
tai viina huuruinen

Kasvoin kiinni kiviseen maahan
Mustaan multaan ja lumeen
Tunnistan kasvot meren ja jään
Tavoitan hetkeksi tuulen

Minä tunnen totisen katseen
Totisen sielun ja sen hymyn
Kun polttaa ikävä ja kaipuu on mennä
Ja palaa ikävä jäädä

(kerto)
Jos tahdot tietää mit

Koira ja mies
haudalla naisen, taas seisoo.
Koira ja mies, toinen ei kaipaa,
mutta toinen,
kaluaa muistojaan,
kaipuuta rinnassaan.

Taivaaseen, koira tahtoo taivaaseen.
Taivaaseen, syliin lämpimään, lepäämään.

Koira ja mies, pian alkaa sataa,
pian kastuu.

Sä maailmaani katsot kummallista niin, ihmeitäsi etsien sä törmäät valheisiin.
Ja kaikki nuo valheet on juoni aikuisten.
Oi pienokainen, oot lainaa mulle hetkisen.

"lainaa vain, lainaa vain.
Oi pienokainen oot lainaa mulle hetken vain."

Harhaan sua mä ohjaan, teet itse va

Oothan kuullut neitosen
oven avanneen yöllä kerran
vuoksi lemmen lupausten
ylioppilaan nuoren herran.

Lauluun mahtumaan
eihän paljoa oottaa saa
yksi ilo vaan sopii lauluun kerrallaan
tai yksi suru vaan.
Turhaan kirjoittaa
lauluun muuta onkaan
yksi ilo va

On syitä liikaakin mun linjaan liian hurjaan
kuin väärän ennusteen ne tunnen suonissain
ote tiehen pettää ja suo on pohjaton
kun syitä liikaa on, on voima voimaton

mut niinkuin siivet saan, kun pääsen laulamaan
ja liekkiin hurjimpaan mä kuolleen sielun saan
kun siivet s

Tänään kaikki muuttuu
Vaikka tekee kipeää
Tiedät itsekin sen
Emme taivu enempää

Mene pois
Tai viimein jää
Kai näät
Tää rakkaus vaatii vaivaa
Ei taivaanmaalaajaa

Syksy oli liikaa
Ja se valhe viimeinen
Mihin hautautuikaan
Susta kaikki aikuinen