muistathan sä öistä tuon suloisimman
päivän ihanan sekä kauniin illan
hetken jolloin käteeni ensi kerran otit
omaasi lämpimään
kävelimme kahden vain hetken verran
läpi puistikon poikki vanhan sillan
tuokio tuo pieni meille riitti silloin
onnen antamaan

kohtasimm